Heeei !
Alotan nyt kirjottaan semmosta lyhyttä kesätarinaa. Ja kirjotan sitä tän loppuviikon. :)
Lukekaa ihmeessä, ja sit aina jokasen tarinan loppuu laitan ton biisijutska, mikä mul on nyt meneillää täs blogis kans :)
Heeey !
I'm gonna start a short summerstory. And I'll write it rest of this week. :)
Read it and I'll put that song-thing in every story's end. :) And sorry, I won't translate this story. :(
But don't quit reading my blog ! :)
Hei, olen Carlos ja asun Ranskassa. Olen 15 vuotias ja minulla on kolme sisarusta, kaksi veljeä ja yksi sisko. Siskoni Mirial, 22, asuu Islannissa, mutta käy katsomassa meitä silloin tällöin. Hän muutti Islantiin, koska vihasi ranskalaista kulttuuria ja kurinalaisuutta... Vähän niinkuin minäkin. Veljeni Bastien ja Benjamin asuvat vielä kotona, he ovat kaksoset. Äiti valittaa aina, koska heidän pitäisi jo muuttaa pois ja itsenäistyä ynnä muuta... No, ovathan he jo 20-vuotiaita. No, ei äiti heitä uloskaan viitsi heittää. Isämme asuu kellarissamme... Hänellä todettiin alkava masennus, ja nyt emme saa häntä pois kellarista. Äiti käy aina viemässä ruokaa hänelle ja juttelemassa. Mikään ei tunnu saavan isää pois kellarista. Olen huomannut, että olen ehkä ainoa normaali ihminen tässä perheessä. Tarkoitan, miettikää nyt. Asun Ranskassa, mutta nimeni on espanjalainen. Siskoni asuu Islannissa, koska vihaa Ranskaa. Sitoutumiskammoiset kaksosveljeni asuvat vieläkin kotona. Isäni on lukittautunut kellariin ja äiti vie hänelle ruokaa. Tiedän, kuulostaa siltä, että pitäisimme isää vankina siellä. Mutta hän on siellä omasta tahdostaan! Oi voi, niinhän se on, että perhettään ei voi valita...
Sitten voisin kertoa enemmän itsestäni. Olen pyöräilijä, niinkuin useimmat Ranskassa. Ja kyllä, olen pienikokoinen. Kaverini Tobias ja Marc ovat myöskin pyöräilijöitä. Minulla on myös yksi kaveri, Mariet, hän on mukava ja kaunis ja ihana ja hauska... Krhm, siis ihan kiva tyttö. En siis ole mitenkään ihastunut tai erityisesti tykästynyt häneen. En siis... En... Mukava kaveri siis... Mutta asiasta toiseen, asun siis kaksikerroksisessa rivitalossa, Bordeauxissa. Viihdyn usein kahviloissa kavereideni kanssa ja tulen kotiin vasta joskus yhdentoista maissa. En jaksa vain istua kotona ja odottaa, että joku soittaa. Haluan olla ulkona ja vain rentoutua!
BASTIEN JA BENJAMIN, MIKÄ KESTÄÄ?!
Bastien ja Benjamin ovat aina myöhässä. Näin kävi myös keskiviikkoaamuna...
Äiti: "BENJAMIN, NOUSE YLÖS!!"
Benjamin: "Joo... Oota ny hetki..."
Äiti: "BASTIEN, NOUSE JA TULE ALAS!!"
Bastien: "Joo... Kohta..."
Äiti: "NYT!!!"
Bastien & Benjamin: "ME TULLAAAN IHAN KOHTA, ÄLÄ NY MENETÄ HERMOJAS."
Äiti: "Mikä noita kahta vaivaa, eikö heidän pitäisi jo muuttaa pois? En jaksa joka aamu tätä samaa kaavaa..."
Carlos: "En tiedä."
Äiti: "Mikä sinuakin vaivaa, et ikinä vastaa kokonaisilla lauseilla."
Carlos: "Sori."
Äiti: "Ei helvetti tätä perhettä..."
Carlos: "Lähen nyt kouluun. Moi."
Äiti: "Joo, pidä hauska koulupäivä, kulta."
Carlos: "Varmasti..."
Äiti: "TULKAA NYT TAI ETTE SAA AAMUPALAA!"
Äiti... Niinkuin sanoin, valittaa AINA. En jaksa edes puhua hänelle mistään, koska hän aina valittaa. Hän valittaa siitä, kun Mirial ei ole kotona. Siitä, koska Bastien ja Benjamin ovat kotona. Siitä, että minä en ole aamuihminen. Joka ikisestä asiasta. Aamut meidän kotona ovat kaaosta. Mutta onneksi lähden aikaisin kouluun...
OTTAKAA ENGLANNIN KIELEN KIRJAT ESIIN.
Opettaja Rafner: "Hello. You may sit now. Take your english books and page 29."
Marc: "En tajuu, mite toi luulee, että me osataan englantia? Oikeesti, vois nyt ees puhuu silleen, että me tajutaan..."
Carlos: "Niinpä. Menee muutenkin hermo tänään ja sitten toi Rafner vielä..."
Marc: "Mikäs sulla on?"
Carlos: "Toi Mariet... Ei se näytä huomaavan mua ollenkaan! Siis eikun... Mua vaan harmistuttaa toi pyöräkisa..."
Marc: "Hei älä huoli, me tiedetään jo. Mut kyl sä sen saat. Tsekkaa tää."
Opettaja Rafner: "Marc, onko sinulla jotain asiaa, jonka haluaisit jakaa koko luokan kanssa?"
Marc: "Joo... Eh... Tota... Do you know the bitch next to your house?"
Opettaja Rafner: "Hienoa, Marc, että yrität opiskella. Mutta tuollainen kielenkäyttö ei sovi tänne... Ja tiedoksesi: There's no bitch next to my house."
Marc: "Oho, hups... Siis tarkoitin..."
Opettaja Rafner: "Tunti on päättynyt. You may go now."
Marc: "Joo kiva... Mikä kaikkia vaivaa. Mut älä huoli, Carlo. Kaikki sujuu hyvin Marietin kanssa!"
Carlos: "Varmasti..."
No, ehkä keksin jonkun keinon... Nyt täytyy rientää bändiharjoituksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttia asialliseen sävyyn, kiitos. :) / Proper comments are welcome, thank you. :)